Kuin pidin valmennuksia tänään niin saatiin taas SE fiilis mikä on niin tärkeä ja mikä on syy siihen että tätä teen. Kun olin nuorempi en olisi ikinä uskonut että viihtyisin myös valmentajana näin hyvin.
Elikkä yritän selventää teille, havaitset ongelman - suunnittelet miten sitä parantaisi - teet pirusti töitä sen eteen - treenaat vähän enemmän ja sitten huomaat että ongelma on ainakin toistaiseksi poissa ja sinä ja hevonen oppi taas jotain uutta. Ei kyllä kuulosta läheskään niin kivalta kun miltä se oikeasti tuntuu :). Ehkä joku toinen ratsastaja pystyy selittämään sen paremmin..? Jos olet ratsastaja varmaan tajuat onko se sinunkin mielestä se hauskin juttu? Kuitenkin, pointti oli se että vaikka se tapahtuu oppilaalleni niin ilotsen sitä yhtä paljon ja se on syy miksi tykkään valmentaa! Kertokaa teidän kokemuksista ja mitkä ovat teidän viimesimmät SE fiilis hetkiä. Sitä on todella inspiroivaa kuulla myös muilta.
Huomenna on viimeinen päivä kotona ennen Ypäjän kisoja. Moikka moi!
//Jessi
 |
| Ronjas first selfie :´) |
 |
| One of todays training. |
Today when I was training we got THE feeling. That feeling is why I do this! When I was yonger I never would have expected that I would enjoy training other people this much. I´m going to explain you what I mean: detect a problem - plan how to improve - do a lot of work - do a little bit more and then you realice that the problem is gone for at least a moment and both horse and rider has learned something new. It does not sound as interesting as it really is. Maby some other rider can explane it better..? If you are a rider, do you know what I mean, and is that the moste fun thing for you as well? Anyway, the point is that even if it happends to my pupile it is still as fun and thats my drive for traning others! Tell me about your experiences of your recent THE feelings. It is inspiring to hear from others.
Tomorrow is the last training day at home before we leave to the show in Ypäjä. Bye bye!
//Jessi
 |
| Ronja chilling in the stable |
No comments:
Post a Comment