Bad news...

Ollaan tänään aamulla oltu asioilla Ronjan ja Fillen kanssa. Maanantaina saadaan Ronjalle varmaan passi hoidettuu. 

Tänään saatiin huonoja uutisia. Corellalla lievä jännevamma. Se tarkoittaa sitä että se on ainakin kaksi kuukautta poissa pelistä :( 

No, treenattiin muut hevoset Nissalassa taas. Kaikki hyppäs tosi hyvin!! 

Tässä vähän tämän päivän kuvia.

             Me and Ronja in Helsinki

           Love my Samshield helmet

Today we where in the city with Ronja and Fille fixing the passport for Ronja.

We got some bad news. Corella has a small injury in the leg. But it means that she is out of competitions for at least two months :(

I trained the other horses at Nissala, and they jumped fantastic!!

                        // Jessi

                        Ronja <3

    Veredus shoes and kingsland socks

              Rex waiting for his turn 

My Story

Vaillant all embarrassed.

Family breakfast

En tiedä miten hyvin te jotka luette blogiani tunnette minua joten ajattelin kertoa vähän miten olen päättynyt tähän tilanteeseen missä olen tänä päivänä. Aloitin ratsastuksen Kilon ratsastuskoulussa vuonna −97, siskoni Sabina ratsasti ja hän sitten innostuksellaan sai minutkin innostumaan. Sabbelle ostettiin hevonen ja aika pian minullekin ostettiin ensimmäinen poni, Little Grey eli Lilli. Olen aina ollut hyvin kilpailuhenkinen ja ratsastus ei ollut mikään poikkeus. Olin 13v. kun Lilli tuli meille. Aloitin aika nopeasti kisaamaan ja minut valittiin jo ensimmäisella vuodella mukaan maajoukkueeseen. Sitten minulle tulikin Omarbach ja olin koukussa.

Muutin ensimmäistä kertaa ulkomaille ratsastamaan kun olin 17. Muutin pariksi kuukaudeksi Thiess Lutherin luokse valmentautumaan ja kisaamaan. Palasin uudestaan sinne seuraavana vuonna. Parin Saksan reissun jälkeen päätin jäädä Saksaan, tai siis en vaan enää tullut kotiin... koulut jäi ja ratsastusura alkoi. Tällai jälkeenpäin tuntuu aika hurjalta mutta se tuntui ainoalta oikealta valinnalta ja koulu ei oikein maistunu.

Pitkän Saksan jakson jälkeen päätin tulla Suomeen kesäksi ja olinkin Suomessa pari kuukautta ennen kuin hinku ulkomaille taas otti haltuun. Muutin silloin Hollantiin Robert Puckin luokse töihin. Olin siellä vähän aikaa kunnes löysin Marcel de Boerin. Aloitin työt ratsuttajana ja olin siellä kaksi vuotta töissä. Marcelin luona ratsastin ja kisasin enemmän kun ikinä aikaisemmin. Kierreltiin kisoista kisoihin. Sain tuntea miltä kilparatsastajan elämä on oikeasti. Thiessin luona opin kaikki perusasiat, ja Marcelin luona enemmän hevosten ostamisesta ja myymisestä, ja sain tietysti rutkasti kilpailukokemusta ja erillaisten hevosten ratsastamista.

Asuin aika pitkään yksin ja kisaaminen on aika yksinäistä jos sinulla ei oo perhettä läsnä... No sit tapasin Fillen...mehän ollaan tunnettu ikuisuuden mutta paikka ja aika ei oo koskaan aikasemmin toiminut meille ja yhtäkkiä huomasin että halusin kotiin, ja halusin satsata meidän suhteeseen ja halusin kokeilla jos toimisikin, joten päätin muttaa kotiin. Olin vähän turtunu hevoselämään ja päätin katsoa jos olisi jotain muutakin elämää kun hevosia. Hevoset tietysti tuli kotiin mukaan mutta olivat kyllä aika kevyessä liikunnassa. Pidin vähä taukoa ratsastuksesta ja kokeilin muita juttuja mutta hinku takasin satulaan tuli aika nopeasti takaisin. Huomasin aika nopeasti että se on kyllä ratsastus ja hevoset jotka tekevät minut onnelliseksi! Ja rakastan kisaamista, minua jännittää edelleen kisa aamuisin, vaikka se jännitys onkin innostusta.

Välillä on ihan hyvä ottaa pientä taukoa ja miettiä mitä oikein tekee ja miksi. Sain ihan uuden innostuksen ratsastukseen ja huomasin että ei oo pakko asua yksin ulkomailla jos haluaa ratsastaa korkealla tasolla. Kyllä sen pystyy tekemään melkein mistä vaan kunhan vaan suunnittelee tarkasti ja on valmis tekemään kovasti töitä. Vaikka pienen lapsenkin kanssa.

 Mielummin onnellinen Suomessa kun yksinäinen Euroopassa. Vaikka onhan sielläkin ollut aivan upeita aikoja ja olen viihtyny todella hyvin ja päässyt kisaamaan upeissa paikoissa mutta nyt on tunne että tarvi muutakin, elämä muttuu ja opettaa. Ja olen aina tiennyt että perhe on minulle tärkeintä, ja nyt kun minulla on mun oma pikku perhe niin se on vielä tärkeämpi.

//Jessi

Lovely Suvi.

Working hard on the flat:)

I don't know how well you who read my blog knows me? So I thought it's time for a small introduction about me and how I ended up in my life situation where I am in now. I started riding at Kilo Riding Club after I got inspired by my older sister Sabina. She got an own horse and when I was 13 I got my first own pony Little Grey "Lilli". I've always been very competitive and riding was no exception. I started competing pretty fast and got a spot on the Finnish team already the first year competing with Lilli. Then along came Omarbach and I was hooked.

I moved abroad the first time when I was 17, I went to Thiess Luther to train and compete for a couple of months and did the same thing next year again. And one year I didn't return anymore home.. left school and my riding career started. Afterwards it feels pretty crazy but I wasn't interested in school and it felt like the right thing then, and still does til this day.

After a long time in Germany I came back to Finland for the summer but already in the autumn I was back abroad. This time I went to Holland and Robert Pucks place to work, after a while there I met Marcel de Boer and started to work for him. I worked for him 2 years. At Marcels place I competed and rode more than I had ever before. And got to feel what it is like to be a real rider, we just went from show to show. At Thiess place I learnt all the basics and at Marcels place I learnt a lot about buying and selling horses, and got a lot of experience, both in competing and riding different horses.

I lived pretty long time alone and the competition life is pretty lonely when your family isn't involved and so I met Fille... We had known each other for a long time but somehow we had never ended up together, but this time I wanted to give it a chance so I moved back home to give it a try. 

I was also a bit tired of the horse life and wanted to see if there is something else out there for me. The horses moved back with me and I kept riding but not at all with the same goals, just more for fun when I felt like it. But sometimes a small break is just good for you. It didn't take me long to start missing the horse life and the riding, so soon I was back more inspired than I had been in ages. I just noticed that it is the riding and the horses that makes me happy. And I love competing, I still get nervous in the mornings before a show, just out of excitement. 

During my break I noticed for the first time that I don't have to live in Europe to compete on high level, that I can do it from here in Finland as well. Sure takes more planning and organising but is totally doable, you need to work hard wherever you are. It is possible even with a little baby.

I rather be happy in Finland than lonely somewhere away in Europe. Even though I have had amazing times in Holland and Germany it is now time for a different phase in my life. Family has always been very important to me and now when I have my own little family it is even more important!

//Jessi

Riding and Ronja

Viikonloppu vietettiin Westankärrissä ja siskoni perheineen sekä äiti ja isoäitini kävi meitä siellä moikkaamassa. Oli aivan uskomaton sää! Alina, Sabben tytär rakastui lampaisiin ja oltiin paljon ulkona. 

Tänään olen ratsastanu kaikilla, huomasin viime viikolla että sileätyöskentelyä täytyy parantaa joten siihen ollaan satsattu nyt kaikkien hevosten kanssa ja aion tehdä sen suhteen paljon töitä. Ne on ne pienet jutut jotka ratkovat loppupelissä! Käytän myös paljon kaikilla hevosilla Back on Track selkäloimea ja lämppäreitä jotta verenkierto pysyisi mahdollisimman hyvänä. Huomenna on vähän valmennuksia ja sitten mennään kokeilemaan pari hevosta.

Ronja vaan kasvaa ja tuntuu siltä että aika vaan rientää. Yritän nauttia kaikista pikkuhetkistä, se lapsen saamisessa on ehkä ollut parasta, elää hetkessä ja osaa nauttia siitä. Lapsi kun kuitenkin määrää sen tahdin. 

(ps. pahoittelut vähän oudon kokoisista kuvista! Olen laittanu kuvat kännykän kautta ja jostain syystä se haluaa isommat kuvat :) yritän tehdä asialle jotain!)

//Jessi

Vaillant after todays training, he loves the apple trees, guess he knows what will soon start to grow from them.

Vaillant waiting for his bath.

Alina loving her visit at Westankärr.

During the weekend we were at Westankärr, my sisters with families and Mom and my grandma came to visit us. We had the most amazing weather and Alina, Sabbes aughter fell in love with the lambs... surprise:) 

Today I have been riding all horses thoroughly. I noticed in last weeks training that I need to focus more on the flatwork and really work on the details. In the end it's the details that will count. The higher and more difficult the smaller the errors need to be. So putting a lot of focus on that. 

Also been using my Back on Track rug on all horses pretty much and the boots as well, they keep the blood circulation working properly which is important after a hard work out. 

Tomorrow I start the day with a training at Nissala and then I'm off to try out some horses. After that I  will ride my own ones... already looking forward to wednesdays jumping!

Ronja just keeps on growing, I'm trying to enjoy every little second with her because time flies, feels like she has already grown a lot! One of the best things in motherhood has been that I feel like I'm enjoying the moment in a different way, I'm more aware of time and feel like i'm living the moment better.

(ps. sorry for the funny sized pictures earlier, been using my phone and it obviously wants bigger photos for some reason :) I'll try to do something about that in the future)

//Jessi

Crazy beautiful sunset.

Ronja sleeping <3

Vaillant and his Back on Track-blanket. We use it a lot!

Cuteness alert.

Spent a lot of time here last weekend :)

Happy in the woods!

Tänään hevosilla on maasto päivä. Suvi ratsastaa kaikki hevoset, sillä me ollaan Fillen vanhempien tilalla. Maastoilu on hyvä sekä hevosten mielelle että kunnolle. Launtaina niitä juoksutetaan ja sunnuntaina ratsastan taas. Tässä vähän kuvia jotka otin tänään. Hyvää viikonloppua! 

                       // Jessi

                         Our house

                    The main house

          My sister Annica and Eddie 

                   Suvi and Corella

Today Suvi roud all the horses in the woods. We are spending the weekend at Filles parents place. Riding the horses in the woods is good for the mind and condition. On Saturday they will be longed and on Sunday I will ride again. Here are some fotos from today. Have a great weekend! 

                       // Jessi

               A "doorbell" I found

              Planting the shugarbeat 

                Vaillant in the woods

Trip down memory lane and a short training video

Vaikka koko ajan katselen ja suunnitelen tulevaisuutta niin kaikki hevoset mitä minulla on ollut on muokannut minut siksi ratsastajaksi mikä olen tänään. Joten ajattelin näyttää vähän kuvia aikaisemmista hevosistani. Minun aikaisemmat hevoset ovat olleet ne jotka ovat opettaneet kaiken sen minkä osaan tänään. 

Ponivuosina minulla oli aivan ihan poni, Omarbach jolla kisasin kaikki isot kisat EM:iä mukaan lukien. Juniorivuosina minulla oli ensimmäinen iso hevonen Florenz joka ostettiin Ruotsista, ja on kyllä edellenkin minun kaikkien aikojen suosikki. Se oli ihanan kiltti mutta ratsastaessa kuuma ja kyvykäs hevonen. Pokerface joka tuli tällä viikolla Suomeen on Florenzin ensimmäinen varsa. 

Mukaan mahtuu monta muitakin mahtavia hevosia ja poneja kuten Guido, Online ja Within Temptation, joista olen kaikista hyvin kiitollinen ja ne on kaikki opettanut minulle paljon ja eri tavalla, joten tässä nyt vähän kuvia minun vanhoista hevosistani.

Kuten lupasin niin tässä linkki eilisistä treeneistä Vaillantin kanssa. 

http://youtu.be/a7om0hJyuEk

//Jessi

Omarbach 'Omppu' was sold after my pony years to Italy.

Omarbach at the Europeans 2005, we won the the small final.

Little Grey 'Lilli' my first own pony. I did my first nationals on her. Lilli still lives in Finland.

Within Temptation, a stallion who I schooled and later on sold to the USA.

Online 'Onni' who we bought to go next to Guido, she did up to Grand Prix as well and is now foaling in Sweden. 

Don Guido La Silla, my first big class horse. We did up to Grand Prix jumping together. We also did the Europeans together. We sold him later on to Mexico.

Trip down memory lane and a short training video 

Even though I'm planning the future now all the time and looking forward to the summer I like to look back sometimes and remember my old horses and ponies and what they have taught me. The horses in my past has made me the rider I am today. 

During my pony years I first had a small pony "Little Grey" Lilli, and then "Omarbach" with whom I had great success with and really kickstarted my interest in show jumping. I rode the Europeans with Omarbach and then we later on sold him to Italy.

As junior rider I got my first big horse Florenz, she was great, careful and scopey but very kind. She is still the special one for me. Pokerface who arrived last week is her first foal. Florenz now lives in Sweden where she is hanging out with Online my other former star and some babies :) During my career as a rider there has been space for a lot of different horses and ponies and they all have a special place in my heart and all have taught me different things and made me better. I really love looking at these old pictures, because they bring up so many good memories.

Like I promised yesterday here is a link from yesterdays training with Vaillant. This is filmed at Nissala.

http://youtu.be/a7om0hJyuEk

//Jessi

Summer is on it's way! It's all green and the flowers are blooming.

We had the farrier shoeing the horses today. I shoe all my horses every 6th week.

Corellas turn getting new shoes.

Picture from the arena looking over the indoor and the paddocks. Love that the grass is growing.

Todays outfit: Colmar jacket, Pikeur riding breeches and Animo riding socks.

Training and trainings

Tänään oltiin hyppäämässä Nissalassa. Oli tarkoitus ottaa kaikki hevoset mukaan mutta meillä meni niin kauan Ronjan kanssa tänään neuvolassa joten otin mukaan vaan Vaillantin ja Rexin. Vaillant oli han tähti, innokas mutta todella hyvä. Tuntuu siltä että sillekin on tehny ihan hyvää pitää pidempää hyppylomaa, sitä sillä ei varmaan ole ollut sen jälkeen kun sillä on ruvettu hyppäämään nuorena. Sabina isosiskoni oli mukana auttamassa hevosten ja Ronjan kanssa. Ihanaa kun koko perhe auttaa, illalla valmennuksissa Fillen isosiko Ali tuli kans katsomaan treenejä ja vähän vahtimaan Ronjaa, helpottaa tosi paljon kun saa keskittyä vähän paremmin.

Me ei hypätä vielä kauhean isoja, pitää rakentaa pikkuhiljaa hevoset jotta jalat ja pää kestää. Päätavoitehan on vasta viiden kuukauden päästä. Hiljaa hyvää tulee...

Treenien jälkeen vietiin hevoset kotiin ja menin takaisin Nissalaan pitämään valmennuksia, ihana päivä valmentaa ja valmentautua. 

Kuvattiin vähän videoita tämän päivän treeneistä, joten laitan pari klippiä treeneistä huomenna. Tänään en oikein ehtiny kun piti ehtiä pikkusiskon Janinan synttärijuhliin Patronakseen. Jos ette ole käyneet siellä niin suosittelen, aivan loistava paikka.

// Jessi

Vaillant enjoing the big arena at Nissala.

Charlies bum :D ( Can't stop laughing to this)

Vaillant happy after his training.

Boys out on a ride, Rex looks like he is a bit flirting.

Training and trainings

Today we went to Nissala to jump with Rex and Vaillant. We were supposed to take all horses with us but we had a check up at the maternity clinic with Ronja so I got a bit late and only had time to take two. Vaillant was a star,  fresh but really good. I think the break has been really good for him as well, I don't think he has had such a long break from jumping since he was a youngster and it has been good to focus only on strength and balance, feels like he is in really good shape. Sabina my older sister was with me helping out, and later on when I had dropped the horses home and came back to train at Nissala, Filles older sister Ali came and babysat a little bit. It is so nice when the whole family is helping out, really appreciate it. Makes it easier to focus.

We haven't been jumping so high yet with the horses. I want to build them up slowly so that their legs and health stays good. And the main goal is in five months so we still have time.

It has been the perfect wheather to ride and train today, just love the spring and the sun.

We filmed my training so I will post some short videos here tomorrow. Didn't have time to load them today, had to go and celebrate my younger sister Janinas birthday to Patronas. It is such a nice place, if you haven't been there I highly recommend it.

// Jessi

Suvi, Sabbe and Rex having quality time.

Sabbe and Ronja walking down to the arena at beautiful Nissala.

New horse in the stable!

Tänään ratsastin Pokerface ekaa kertaa. Se oli tosi mukavan oloinen ja hyvä ratsastaa. Huomenna sitten Nissalaan hyppäämään :). Niillä on ihanan iso kenttä ja hyvät esteet.

                        Pokerface

Today I've ridden Pokerface for the first time. He was very well behaving and nice to ride. Tomorrow off to Nissala for jumping :). They hav a nice, big outdoor and good obstacles.

                    Nissala outdoor

                  Me and Pokerface

                 Ronja, Fille and me

                         // Jessi

Preparing ...

Rex and me 

 Lähdettiin aamulla Bergööstä suoraan tallille. Ratsastin Corellan, Vaillantin ja Rexin. Keskiviikkona on tarkoitus lähteä muualle harjoittelemaan pientä rataa. Silloin otan mukaan kaikki hepat, Pokerface mukaanlukien. En ole ikinä sitä ratsastanut joten on kiva nähdä miten se reagoi uuteen paikkaan ja rataan. 

Us leaving the island

On kiva päästä muualle harjoittelemaan koska silloin näkee aina parhaiten missä kunnossa hevoset sekä ratsastajat ovat. Kuin paikka ja rata on uusi huomaa nopeasti mitkä ovat vahvuudet ja mitkä heikkoudet. Silloin tietää mitä pitää harjoitella lisää kotona. 

Pokerface

Ei ole enää kovin pitkä aika ekoihin kansainvälisiin kisoihin. Joten joka päivä on tärkeä sekä minulle että hevosille. Meidän pitää löytää kaikki "nappulat" uudelleen. Mutta eiköhän se siitä :) 

Vaillant and Pokerface getting to know each other

We left Bergön this morning and headed straight to the stables. I worked Rex, Corella and Vaillant. On Wednesday we are going to train away from home. I´m going to bring all the horses including Pokerface. I have never been riding him so it will be interesting to see how he will react with the new place. 

Corella chilling in her box

I find it very good to go somewhere else to train, because in that way you see the form of bought rider and horse. When the place and course is new you quickly figure out what the weaknesses and strong parts are. In that way you know what to practice more at home.

Rex and me going for a ride

It is not such a long time until the first international competition so every day counts bought for me and my horses. We have to find all the "buttons" again. But I`m confident we will :)

Fille, me and Ronja had time for a little walk in the evening that included a delicious  ice cream

The sunset one evening at Bergön

Hyvää yötä!

Good night!

// Jessi